Lomalla loikoillen

Loma. Voi miten ihanaa! Kuten kaikki lomat tähänkin asti, olen pyhittänyt tämänkin lomaviikon neulomiselle. Vietän lomaa vanhempieni luona, missä neulomiseni saa paljon kannatusta. Äiti on samanlainen neulootikko kuin minäkin, vaikkei ehdikään saada aikaan ihan yhtä paljon.

Viikonloppuna kävin poimimassa ensimmäiset Novitan uutuuslangat Anttilan lankahyllystä. Iskä vihjaisi tarvitsevansa uuden mökkipipon, puuvillaisen ettei kutita, ja sellaisen "kalottipipon", joka ei ihan yllä korville. Siihen tarkoitukseen sopi hyvin uusi Puro Batikin tummansävyinen raitalanka, jossa on sinistä, ruskeaa ja mustaa. Värillä ei kuulemma ollu väliä, mutta totesi kuitenkin pipon nähdessään, että onpa hyvät värit, just tällanen sen pitikin olla. ;) Pipo on siis virkattu, ei mitään ylimääräistä, ihan perusmyssy mutta ei saanut olla liian pitkä. Sattui vielä niin sopivasti, että iskällä oli lauantaina synttärit. Pipo valmistui nopeasti yhdessä illassa, joten iskä sai kuin saikin synttärilahjansa (sille on aina niin hankala keksiä mitään, että kaikki tuollaiset toiveet kannattaa heti huomioida!).

Samalla reissulla Anttilassa mukaan tarttui vaaleasävyisempää Puro Batikia, ihan omaan käyttöön. Ostin lauantaina uuden takin, jonka kanssa ei sitten enää sovikaan kirkkaankeltainen kaulaliina ja limenvihreät lapaset. Ei hätää, voi aina neuloa uudet tilalle! Kaulaliina valmistui pikapikaa vajaassa kahdessa päivässä, 1 o 1 n - joustinneuleella, ei siitä kovin pitkä tullut, kun halusin sen vaan nopeasti valmiiksi enkä jaksanut enää vaihtaa kerää kun ensimmäinen loppui. Se on silti mukavan pehmeä kaulassa ja - mikä tärkeintä - sopii väreiltään uuden takin kanssa. Hehheh! Kaulaliinasta en ennättänyt ottaa kuvaa ennen kuin puhelin hajosi. Nyt puikoilla on myssy samasta langasta. Seuraavaksi lapaset! :)

Eilen puikoilta vapautui sähkönsininen sukkapari Hot Socks Batik -langasta. Nämä olivat nyt toiset varpaista varteen -sukat. Istuvat hyvin jalassa, mutta päättelystä tuli tökerönnäköinen ja kantapää ei miellytä silmää. Sukansuun päättelyssä tein lisäykset joka toisen silmukan välein, jotta suu ei kiristäisi kuten edellisissä sukissa. Joo, ei kiristä, jalassa just sopivat, mutta muuten ihan lörppä. Kuvaa en sentään kehdannut ottaa sukista ilman että olisivat jalassa. Työkaveri halusi samanlaiset sukat, mutta luulenpa että teen niistä paremmat, varresta alkaen. Toki kuitenkin pyöröpuikoilla! ;) Näistä omista sukista piti itse asiassa tulla polvipituiset, mutta into loppui kesken, ja oikeastaan aikakin, kun oli jo kiire saada seuraavat sukat puikoille. On se vaan kumma kun omista neuleistaan tinkii aina.. Tekee kun ehtii, ja kun tekee viimein, niin sitten sitä kuitenkin kiirehtii, että ehtis jo tehdä seuraavia.

Tänään löysin itseni Prisman lankahyllyltä kuolaamasta. Oli aika lähellä, ettei matkaan lähtenyt Novitan Usvaa, sinisenä ja vihreänä, mutta vakuuttelin itselleni, että ehtii niitä sitten ostaa kun olen taas kotona ja oikeasti aion tehdä niistä jotakin. Nyt mukaan tarttui mustaa ja pinkkiä Nallea, josko niistä vaikka pari pikkutyttöä innostuisi. Tosin yritän kaikkeni että ehtisin saada vielä yhdet yllärisukat huomiseksi valmiiksi.. Ekasta sukasta varsi ehkä kohta melkein valmis, joten nou hätä! ;)

Vauvaneuleita vapaapäivänä

Tänään fiilistellään purppura-raidallisissa 7-veikka-palmikkosukissa. Nämä valmistuivat joskus vuosi sitten, eivät ole olleet kovinkaan ahkerassa käytössä, mutta kummasti ovat jo nukkaantuneet.. No, sukat ovat onneksi uusiutuva luonnonvara tässä taloudessa. Eihän ne kaikki mahtuisi mihinkään, jos kaikki parit kestäisivät käytössä vuosikausia. :) No joo. Vapaapäivän höpöhöpöjä. Eilenkin vietin päivän kotona neulomassa. Olen kyllä vähän katkera, sillä eilen piti ilmestyä postiluukusta Novitan uusin lehti. Eipä tipahtanut meidän luukusta. En tosin ole vieläkään "ehtinyt" lankaostoksille enkä omista ainuttakaan kerää Novitan uutuuslankoja, joten ehkä se lehti saa tulla ensi viikon puolella. Taidan pärjätä mainiosti vanhojen lehtien sekä Ravelryn neuleohjeilla. Ja vanhoilla langoilla.

Eilen kaivoin esille lankoja, jotka olin itse asiassa tarkoittanut myydä pois jaloista pyörimästä. Kyseessä olivat 9 kerää keltaista Novita Luxus Cotton -lankaa, joista oli tarkoitus tehdä vuosia sitten siskolle bolero. Bolero jäi kuitenkin pahasti puolitiehen, sillä lehden ohjeessa oli virhe, ja jouduin purkamaan ja aloittamaan työn monta kertaa uudestaan. Lopulta väsyin ja luovutin, ja taisinpa hukata ohjeenkin. Pari kuukautta sitten siivosin kaappeja ja löysin keskeneräisen työn, jonka sitten päädyin purkamaan. Nyt kuitenkin keksin langoille uutta käyttöä, ja tavallaan samalla henkilöllekin, jolle alkuperäinen työ oli tarkoitus tehdä. ;) Aloitin nimittäin palmikkoneuletakkia siskon tuleville vauvoille. Siitä puuttuu enää hihat ja kaulus. Tämän illan hommat siis selvillä! Tämän jälkeen voisi tehdä takkiin sopivat housut jotakin ohjetta soveltamalla, sekä pipon ja sukat..Sekä toisen samanlaisen setin toisellekin vauvalle! Huhhuh, tädille tulee pian hiki näitä väkertäessä.. Olen kovin tykästynyt keltaiseen väriin, ja onneksi se onkin sen verran sukupuolineutraali väri, ettei vielä tarvitse miettiä, sopiiko neule tytölle vai pojalle. Mutta tykkään myös kovasti vaaleansinisestä ja vaaleanpunaisesta, jotka kovasti polttelevat tuolla lankavarastoissa.. ;)

Viime viikonloppuna - vapaa viikonloppu silloinkin - sain viimein valmiiksi ponchon työkaverin tytölle. Se oli työn alla kauan, vaikka malli olikin hyvin yksinkertainen ja periaatteessa nopea. Nyt pitäisi vielä taikoa samanlainen poncho hieman isommassa koossa. Lupasin olla tällä kertaa supernopea ja tehdä isomman ponchon nopeammin. Itse asiassa ponchon toinen puoli - iso musta mummoneliö - onkin jo valmis, sain sen aikaan yhdessä päivässä, joten toinen puoli ponchosta sekä reunan kukat pitäisi olla helppo homma. Ovathan ne, mutta kun näitä keskeneräisyyksiä nyt on tässä useampikin työn alla.. ;) Viikon päästä pääsen viikon talvilomalle. Ei ole varmaankaan vaikea arvata, mitä teen koko viikon!

Teetä, sympatiaa ja patalappuja

Vietin tämän ihanan vapaapäivän fiilistellen suosikkivillasukissani ja suosikkiponchossani virkkaillen patalappuja kirjasta Patalappuja à la carte. Voiko vapaapäivää viettää enää paremmin? Itse asiassa meidän keittiössä ei kovin montaa patalappua ole, ei tuo ruuanlaitto ole mitenkään lähellä sydäntä, mutta on niitä kiva virkata ja lahjoittaa muille. Tämän päivän tuotokset sopisivat hyvin ystävänpäivälahjoiksi. Taidanpa lahjoittaa ne äipälle kun seuraavan kerran käyn kotosalla.

Aloitin tuota pinkkiä patalappua eilen illalla, mutta yrityksen ja erehdyksen kautta sain silmukat kohdilleen vasta tänä aamuna (ei, en valvonut koko yötä pyörittelemässä koukkua ja lankoja =D). Neljäs kerta toden sanoo, tällä kertaa. Ongelmana oli lähinnä kerroksen vaihtumiskohta, sillä ohjeessa käsketään sulkea kerros piilosilmukalla ja aloittaa uusi kerros ketjusilmukalla. Tämä sekoitti pientä päätäni liikaa, ja vaihtumiskohdasta tuli todella tökerön näköinen, ja jotenkin niitä silmukoita oli siinä kohtaa yhtäkkiä aivan liikaa. Lisäksi ohjeessa on "unohdettu" mainita, että lisäyskohdissa tulisi lisätä 3 silmukkaa, ei 2. Eli purkuun meni.. muutaman kerran.. Lopullisessa versiossa virkkasin suosiolla kerrokset spiraalina ja hylkäsin ohjeen - ja hyvä tuli!

Tammikuu hurahti vauhdilla ohi, ja arvatkaa mitä? Pysyin uuden vuoden lupauksessani enkä ostanut ainuttakaan lankakerää koko kuukauden aikana! Sen sijaan löysin viimeinkin kaipaamani pitkät pyöröpuikot ja sain uuden sukkaprojektin puikoille. Metsästin näitä useammasta putiikista ja meinasin jo luopua toivosta. Tykkään näistä Addin puikoista kovasti, kaapeli on pehmeä ja joustava ja sopii hyvin villasukkien neulomiseen. Nämä löytyivät vähän vahingossa, olivat piilossa lyhyempien puikkojen takana lankakaupassa. Hieman epäloogisessa paikassa, mutta etsivä löytää! Nyt kun kuukausi on vaihtunut, haaveilen jo Novitan uutuuslangoista uusissa ihanissa väreissä, mutta "onneksi" en saa ostettua mitään uutta ennen seuraavaa palkkapäivää. Siihen asti taidan tyytyä värkkäilemään sukkia jo olemassa olevista jemmakeristä. Kuten vaikka tästä Hot Sock Batikin siniraidallisista ihanuuksista:

Nämä on siis aloitettu varpaista, kaksi sukkaa samalla kertaa. Ajattelin tehdä niihin niin pitkät varret kuin vaan jaksan tikuttaa. Tosin nämä on olleet nyt muutaman päivän lepäämässä tuolla laatikossa. Into hitusen lopahti, kun toinen meidän kissoista nappasi toisen kerän hampaisiinsa, ja lanka napsahti poikki. Eihän se jatkaminen ole temppu eikä mikään, mutta jotenkin tuli sellainen turhautuminen että hitto, olkoon.. Ehkä saan ne pian taas esille ja valmiiksi. Parempi olisi, työkaveri toivoi samanlaisia sukkia. Nämä ovat vasta toiset varpaista aloittamani sukat. Ensimmäiset harjoituskappaleet menivät tosiaan aviomiehelle, mutta nämä tulevat ihan itselle. Ja kyllä muuten istuvat kuin nakutettu! En malta odottaa, että saan ne valmiiksi.

Nämä sukat puolestaan.. <3 Lempparini. Taisivat olla ensimmäiset palmikkosukkani. Lankana Novitan 7 veljestä, turkoosi moniraita. Tämä oli sitä aikaa kun aloitin neulomisen. Rakastuin tähän lankaan ja hamstrasin sitä monta kerää. Tein siitä lapaset, sukat, pipon, kaulahuivin ja pari paitaa. Sitten se poistui markkinoilta. Surku tuli. Mutta nämä sukat on edelleen ne kaikista parhaimmat ja rakkaimmat. <3

Uskollinen neulojakaverini <3