tiistai 25. joulukuuta 2012

Jouluiloa

Hyvää joulua Lankanurkasta!


Kuukausien täydellisen hiljaisuuden jälkeen ajattelin VIIMEINKIN aloittaa sen surullisenkuuluisan uuden blogin. Nyt tai ei ikinä. Eli nyt.

Joulukuu on hurahtanut hyvin pitkälti käsitöiden parissa, mutta siitäkin huolimatta joululahjat jäivät monelta osin puolitiehen, osa jopa pelkälle idea-asteelle. Tänä vuonna täytyy sanoa, että "onneksi" vietettiin joulu kotona miehen ja elukoiden kanssa sen sijaan että oltaisi lähdetty perheen luo - sain ainakin kuukauden lisäaikaa lahjoihin! ;) Yksien lahjalapasten kanssa kävi vähän hassusti..



Lapaset on neulottu tarkasti ohjetta noudattaen, täsmälleen samalla silmukkamäärällä, samoilla puikoilla ja samalla langalla - siksi ei tullut edes mieleen vertailla niitä keskeneräisinä. Toisesta lapasesta tuli sitten reippaasti pienempi. Kyllä kiukutti. Itse asiassa olen tapellut tämän ohjeen kanssa kuukausikaupalla: ensimmäinen yritys päättyi jo ranteen kohdalla, kun tajusin että lanka oli aivan liian ohutta. Toinen yritys tyrehtyi kämmenselän kohdalle, kun sekosin kuviossa ja jouduin lopulta purkamaan koko työn. Kolmas yritys eteni jopa peukaloon asti, mutta oli edelleen liian pieni. Sitten löysin tämän lankayhdistelmän ja oikean kokoiset puikot ja riemuitsin, kun viimeinkin sain tehtyä onnistuneen kissalapasen. Sitten tuli tämä sen kaveri, joka jäi pieneksi. Aaaaaargh! Nämä ei sitten päätyneetkään joulupukin konttiin, vaan jäivät kumpikin odottelemaan täydellistä paria. Saa nähdä, koska sellainen ihme tapahtuu.

Olen kyllä saanut paljon aikaankin joulukuussa. Anoppilasta Chilestä tuli toivomus saada uudet villasukat, joten minähän tein sellaiset. 

  

Appiukolle neuloin yhdet sukat viime vuonna, mutta tällä kertaa toivottiin "vähemmän ilmavia" malleja. Viimevuotiset olivat pientä reikäistä palmikkoa, joten näistä tämänkertaisista tuli ihan "tavalliset", lämpöiset joustinmallit 7 Veljeksen jättiraitalangasta. Sainkin käytettyä niihin melkein kaikki jäljellä olevat tuon väriset lankanyytit - tuo värihän on poistunut Novitan valikoimista vuosia sitten. Anopin sukat valmistuivat ohuesta Hot Socks Batik -sukkalangasta, jonka väriin ihastuin jossain lappeenrantalaisessa pikkuputiikissa. Ne olisivat saaneet kyllä olla paksummat ja jämäkämmät, mutta aika loppui kesken, en ehtinyt tehdä muutoksia. Miehen perhetutut lähtivät Chileen joulun alla, joten nämä pehmeät paketit piti saada matkaan mukaan. Ne valmistuivatkin itse asiassa samana päivänä kuin niiden piti olla perhetuttujen matkassa, mutta ehtivät silti mukaan!

Omien lahjojen lisäksi tämä tonttu ahkeroi muidenkin puolesta. Työkaveri pyysi pukinkonttiin sukat teini-ikäiselle lapsenlapselleen. En oikeastaan uskonut ehtiväni väsätä niitäkin, mutta kaksi vapaapäivää tekevät ihmeitä!



Itse en erityisemmin välitä ruskeasta väristä, mutta näistä tuli oikeastaan ihan kivat. Ja sainpahan käytettyä jämälankoja johonkin hyödylliseen! Parin viime kuukauden aikana olen yrittänyt järjestellä lankavarastojani ja samalla kauhistellut ja ihastellut, kuinka paljon sitä lankaa ihan oikeasti on. Prismassa on käyty muutamaankin otteeseen ostamassa muovilaatikoita, jotka on helppo piilottaa sängyn ja sohvan alle tai vaatekaappiin, mutta niitä on vieläkin liian vähän. Niinpä joudun tekemään hyvin raskaan lupauksen uudelle vuodelle: ensi vuonna ostan vähemmän lankaa ja yritän ensin hankkiutua eroon varastossa olevista langoista. Toiset lupailevat tipatonta tammikuuta, minä puolestani langatonta tammikuuta.. Ei muuten tule olemaan helppoa!



Pikkutonttu väsyi kesken villasukan neulomisen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti